Rovaniemi ja unelma tornitaloista
Kun et halua sellaisia edes entisenä kemiläisenä ja luonnollakin on mitä antaa.
Sain tässä aiemmin toiselta entiseltä kemiläiseltä (tai hänen omien sanojensa mukaan yhtä aikaan entinen, henkinen sekä nykyinen) leikkimielisen kehoituksen huutaa huutokaupasta Kemin keskustassa sijaitseva kiinteistötontti. Tällä tontilla sijaitsevat rakennukset voisi purkaa ja rakennuttaa tilalle pilvenpiirtäjä, kun Kemin uusi sellutehdas on toteutumassa. “Pilvenpiirtäjän varjossa” eläminen ei ole kemiläiselle uutta, koska kaupungintalon voisi laskea ainakin oman aikansa pilvenpiirtäjäksi tai tornitaloksi – jolle tosin löytyy tärkeä tehtävä vesitornina. Katolla sijaitsevalla Panorama Caféllakin pitäisi viimein olla asialliset ja säännölliset aukioloajat.
En ole rovaniemeläisenä hirveän innostuneena seurannut keskustelua tornitalojen rakentamisesta kotikaupunkiini. Mielikuva Ounasvaaran ja Korkalovaaran väliin keskustaan rakennettavista tornitaloista ei mitenkään houkuta, eikä myöskään tunnu oikealta keinolta kehittää kaupunkia. Havainnekuvien katsominen ei mitenkään paranna mielikuvaa, koska niissä on aina omat ongelmansa. Kakolan funikulaari oli pitkästä aikaa siitä hyvä muistutus ihmisille.
Baabelin torni
Taidan yksinkertaisesti kuulua niihin ihmisiin, joiden mielestä hyppääminen suoraan Baabelin tornin rakentamiseen ei ole mitenkään ratkaisuista parhain, koska tornitalot muuttaisivat Rovaniemen ja ympäristön maiseman hyvin äkisti ja silmään pistävästi. Valona ja tienä kotia on aina toiminut Jätkänkynttilä, eikä sellaisena tarvitsisi toimia mikään muu – kirkon punaisen ristin lisäksi.
Korkeuksiin ja kirkkoon liittyen minä jollain tasolla ihailen esimerkiksi unkarilaisten kirjoittamatonta sääntöä siitä, ettei yhdenkään rakennuksen tulisi korkeudeltaan olla lähellä Esztergomin basilikaa (100 m, kun mukaan otetaan krypta), Unkarin parlamenttitaloa (96 m) tai Pyhän Tapanin kirkkoa (96 m). Neljänneksi korkeimmmaksi rakennukseksi nousee vasta Semmelweis-yliopiston tornitalo (88 m). Luvussa on tietenkin mukana vahvaa symboliikkaa, koska luku 96 liitetään vuosiin 895 ja 896, jolloin Árpádin johdolla unkarilaiset ylittivät Karpaatit ja saapuivat Karpaattien altaalle, jonne Unkari myöhemmin perustettiin. Tämä sääntö tosin mitätöityy arviolta vuonna 2021, jolloin kaasu- ja öljy-yhtiö MOL:n uusi 130 metriä korkea pääkonttori valmistuu. Tärkeimpien kirkkojen ja parlamentin ylittämiseen tarvittiin maan suurimman yrityksen päätös pistää paremmaksi.
Meillä suomalaisilla ja rovaniemeläisillä ei tällaisia kirjoittamattomia tai symbolisia sääntöjä ole esteenä – ellei sellaiseksi pyhäksi ja symboliseksi lasketa esimerkiksi Ounasvaaraa. Rovaniemeläisiä on siunattu kauniilla vaaroilla siinä missä budapestilaisia kukkuloilla, joiden rinteillä ja huipulla voi luonnon avulla katsella yli ihmisten luomusten. Yhden mielipiteen olen kuullut, jossa todetiin Rovaniemen kirkon tornin olevan tälle kylälle tarpeeksi korkea ihmisen rakennelma. Trevian Rahastot AIFM:n suunnittelema tornihotelli Rovaniemelle olisi esimerkiksi korkeudeltaan yli 90 metriä (26 kerrosta), joka ylittäisi korkeudellaan kaikki rakennetut tornitalot Suomessa. Tämän valossa voi sanoa, ettei korkeuden kanssa paljoa pihtailla.
Kipuilua ja suhtautuminen kehitykseen
Rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu herättävät aina tunteita, mutta meille rovaniemeläisille tuo oman kipunsa Rovaniemen tuhoutuminen vuonna 1944, jonka jälkeen tehtyjä arkkitehtuurisia ratkaisuja ei pidetä aina hirveästi arvossa ja kaupunki tuntuu edelleen hakevan muotoaan. Kukapa ei tätä kaupunkia ja maakuntaa haluaisi kehittää tai luoda edellytyksiä sen kehittymiselle, mutta siinä kohtaa on pysähdyttävä miettimään omaa suhtautumistaan kehitykseen, jos kehittämisen nimissä esitetään ehdottomia ehdotuksia. Esimerkiksi Trevian Rahastot AIFM:lle kelpaa vain vähintään 20 kerroksen tornihotelli, eivätkä he ole valmiita rakentamaan matalampaa tornihotellia. Valitettavasti Lapin maakunnassa on viime aikoina kehityksen nimissä alkanut esiintymään näitä ehdotuksia, joissa keskustelu paikallisten kanssa on alkanut yksi- tai pintapuolisesti ja sitten hämmästellään, kun paikalliset eivät olekaan avoin sylin ottamassa ideoita ja kehitystä vastaan. Kysykää vaikka Peter Vesterbackalta.
Rovaniemelle suunnitellut tornitalot eivät tietenkään toteudu ilman kaupungin päättäjien myötämielisyyttä, joten rakennuttajat keskustelevat totta kai suoraan heidän kanssaan. Harvassa taitavat olla kaupungit, jotka eivät moista rakennusta kaupunkiin ottaisi, jos sitä ollaan tarjoamassa tarjottimella. Muutama vuosi sitten City-hotelli joutui tyytymään seitsemään kerrokseen, vaikka hakivat asemakaavan muutosta 12-kerroksiselle laajennukselle. Ei epäillystä, että miksi uudet yrittäjät eivät ole valmiita muuttamaan suunnitelmiaan.
Leikkimielisesti tämä aloitettiin ja niin myös lopetetaan; milloin käytämme rahaa ja energiaa Rovaniemen metron kehittämiseen? Olemme jo aivan liian kauan odottaneet yhteyttä lentoasemalle ja Santa Parkiin. Tahdon vielä muistuttaa, että tämä aihe kuuluu niihin aiheisiin, joista olen valmis tarjoamaan pullakahvit, jos joku saa mieleni muuttumaan.
